Nopeasti on aika vierähtänyt eteenpäin ja niin se vaan on, että KOMIA Ilkan Polkusta on jo kolme viikkoa. Siihen samoilla höyryillä tuli vedettyä myös KOMIA Talvijuoksusarjan ensimmäinen osa seuraavana viikonloppuna, niin pieni breikki olikin paikallaan. Tai ei ME oikeastaan breikkiä tarvittu, mutta muu elämä KOMIA Flown ympärillä hieman sakkasi perässä.

Tottakai tapahtuman järjestämisessä on aina oma hommansa, mutta lopuksi se aina palkitsee. Meille alusta asti tavoitteena on ollut luoda kotiseudulle tapahtumia, joissa itse haluasimme juosta. Koska niitä ei täällä ollut ainakaan riittävästi tarjolla, päätimme ruveta järjestämään niitä itse. Mukavaa on ollut huomata, että näille on ollut kysyntää.

Vaikka keli oli melko arktinen, oli hienoa huomata, miten hyvällä tsempillä ja positiivisella mielellä porukka painoi jäästä ja lumesta huolimatta. Kun katsoo kuvia ja on kuunnellut tarinoita, niin kyllä siellä vaan lunta oli. Ironista sekin, että seuraavan viikon puoleen väliin mennessä kaikki lumi oli jo sulanut pois.

Kiitoksia teille runsaasta palautteestanne. Olemme käyneet sitä tässä läpi ja niiden perusteella teemme parannuksia ensi vuoteen. Valtaosa palautteesta oli positiivista, ja senkin tietenkin huomioimme niin, ettemme muuta konseptia liikaa. Eli siis kyllä, ensi syksynäkin juostaan Ilkan polkua!

Annetun palautteen perusteella onnistuimme vastaamaan odotuksiin tai jopa ylittämään ne. Tämä on sinänsä hyvä viesti myös siitä, että onnistuimme etukäteen luomaan ihmisille kohtalaisen käsityksen siitä, mitä on tulossa, ja kuitenkin jopa ylittämään ne. Uskon myös, että positiiviset kokemukset liittyvät itsensä voittamisiin ja hienoon reittiin.

Vastanneiden perusteella huoltopisteitä oli riittävästi ja hauskin kommentti huoltopisteisiin liittyen oli, että ensimmäistä kertaa ikinä oli huoltopisteellä pehmeitä rusinoita tarjolla :). Yhteensä pitkällä reitillä juomapisteitä oli 6kpl, joista puolilla ”buffetti”.

Kolmeneljäsosaa piti reitin merkkausta näkyvänä ja selkeänä, ja loppujen mielestä se menetteli. Tähän täytyy silti panostaa vielä vähän enemmän ensi vuonna. Pääsääntöisesti merkkaus varmasti olikin hyvää jo ihan ilman meidänkin lisämerkkejä, mutta etenkin risteyskohdat ja muutamat pitkät risteyksettömät siirtymät olisivat varmasti kaivanneet hiukan lisää merkkejä ainakin seuraksi, jos ei muuten. Lumijäljet maassa myös osaltaan helpottivat oikealla reitillä pysymistä. Hankalaa on myös se, että ajatuksissa juostessaan ihminen ei välttämättä kiinnitä riittävästi huomiota ympäristöönsä. Yksikin juoksija oli kääntynyt risteyksestä vasemmalle, vaikka siinä kohtaa oli selvästi kyltit oikealle. No tähän täytyy panostaa ensi vuonna.

Mikään lisämatka ei saanut varsinaista kannatusta ja ihan hyvä näinkin. Siinä mielessä hyvä, että lähtöpaikalle siirtyminen tässä tapahtumassa on jo eräänlainen suorite sekin. Mutta pohdimme kyllä sitä, miten saisimme parhaiten lapsille, joko nuoremmille tai vanhemmille tuotua oman 5km – 1km matkan.

Vastanneiden mielestä tapahtumissa oli kilpailuhenkisyyttä sopivasti ja tunnelma tapahtumassa oli oikeanlainen. Tämä on meille tärkeää, koska haluamme luoda tapahtumia, joihin kaikki liikunnasta ja kestävyysurheilusta pitävät haluavat osallistua kuntotasosta ja iästä riippumatta. Yritämme myös tehdä tapahtumista tämän päivän näköisiä. Aika on ajanut ohi linimentille tuoksuvista tapahtumista.

Ennakkotiedotusta ja uutisointia nettisivulla ja muissa medioissa pidettiin hyvänä, mutta kyllähän siinä vähän kiire muutamien asioiden kanssa tuli. Siihen pyrimme, että kaikista nettisivuilla tehdyistä päivityksistä aina informoimme muissa some-kanavissa, jotta päivitykset tulee noteerattua. Valtaosa olikin muuten saanut tiedon tapahtumasta juuri sosiaalisesta mediasta, joten pistää kyllä miettimään, mitä järkeä on maksaa monta sataa euroa tulitikkuaskin kokoisesta mainoksesta Ilkkaan tai Pohjalaiseen, kun vastaavalla summalla tavoittaa tuhansittain kohdennettuja käyttäjiä esimerkiksi Facebookin kautta. Meillähän nyt sinällään ei ole tarvetta mainostaa, mutta tietenkin pyrimme siihen, että kaikki potentiaaliset tietäisivät, että meillä on tälläinen ja tälläinen juoksu tulossa.

Kun alkoi käydä selväksi, että Ilkan polku tullaan juoksemaan lumisissa olosuhteissa, alkoi jännittää, että niinköhän kukaan saapuu paikalle. Onneksi lumi tuli kuitenkin niin aikaisin, että valtaosa ei edes ollut ilmoittautunut vielä. Niinpä kun ilmoittautumisia alkoi sitten tapahtuman lähestyessä putoilemaan, porukka tiesi jo ilmoittautuessa, ainakin suurin piirtein, mihin on lähdössä. Tämä näkyi myös palautekyselyn vastauksista, kun valtaosa halusi tapahtuman järjestettävän ensi vuonna loppusyksyllä lumiriskilläkin. Olisihan se hienoa juosta tuo reitti lumettomissa olosuhteissa, mutta jos asemoidumme tuonne loka-marraskuun taipeeseen kauden päättäväksi tapahtumaksi, niin se riski siinä on. Ja kerta se ei ainakaan palautekyselyyn vastanneita haitannut, niin miksi lähteä siirtämään. Pohditaan tässä tarkkaa päivää vielä, mutta lähtökohtaisesti samana viikonloppuna juostaan ensi vuonnaki.

Loppuun vielä poimintoja palautteista. Niiden myötä vielä kiitokset kaikille mukana olleille! Yhdessä teimme hienon tapahtuman ja ensi vuonna uudestaan! 🙂

”Raastava, pitkä, mäkinen ja luminen reitti oli todella raskas ja tuskainen. Juuri sellainen sen pitääkin olla!”

”Ensimmäistä kertaa juomapisteellä oli pehmeitä rusinoita!”

”Erittäin asiallinen tapahtuma, kaikki ”turha ja tarpeeton” jätetty pois.”

”Hyvin järjestetty matalan kynnyksen tapahtuma. Hyvä varikkopalvelu, iloiset ja kannustavat talkoolaiset ja kilpailijat!”

”Mukava tunnelma, kiva että mukana sekä kilpailuhenkisempiä juoksijoita että kuntoilijoita. Hyvä pöhinä!”

”Teitte ison homman ja juoksijana oli vain helppo tulla paikalle.”

Mikko